Koulutus

Jatkuva osaamisen kehittäminen korostuu

Tarja Kinnunen

Sitra julkaisi viime viikolla Megatrendit 2020, jotka luovat kokonaiskuvan Suomen kannalta merkittävistä yhteiskunnallisista muutoksista. Trendeissä nousivat odotetusti esiin mm. ilmastonmuutos, väestön ikärakenteen muutos ja populismin nousu. Isona teemana oli myös työelämän murros ja osaamisen kehittäminen digitalisaation ja teknologisen kehityksen myötä.

Yksi Megatrendikorteissa nostettu keskusteluaihe onkin Jatkuvan osaamisen kehittämisen korostuminen. Kortin selite kuuluu: Muuttuva työelämä ja yhteiskunta edellyttävät jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Uuden oppimisen, luovuuden, kokonaisuuksien hahmottamisen ja taitojen merkitys kasvaa. Osaamisen kehittämisen rakenteisiin ja käytäntöihin kohdistuu kasvavaa muutospainetta.

Teknologia sulautuu kaikkeen

Megatrendit nivoutuvat tiiviisti toisiinsa. Miten väestön ikääntyminen tulee huomioida teknologisessa kehityksessä? Miten teknologia ja digitalisaatio muuttavat työelämää? Kuinka uusia teknologisia ratkaisuja voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen ehkäisyssä? Miten varmistamme murroksiin sopeutumalla, etteivät eriarvoistuminen ja populismi kasva?

Teknologia kehittyy nopeasti ja uudet sovellukset otetaan ripeästi käyttöön. Teknologia vaikuttaa toimintatapoihin niin töissä kuin arjessa, joten teknologian ymmärrettävyys, helppokäyttöisyys ja siihen liittyvä valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuus ovat oleellisia kysymyksiä.

Uusien teknologisten ratkaisuiden ja automaation myötä lukuisia työpaikkoja katoaa, mutta toisaalta teknologinen kehitys luo valtavasti lisää uusia työpaikkoja ja -tehtäviä. Harva tulee työskentelemään koko työelämäänsä samalaisissa tehtävissä – jo muutama vuosi sitten ennustettiin, että nykynuorilla on työuransa aikana 5 eri ammattia. Uuden oppiminen ja jatkuva osaamisen kehittäminen onkin kriittistä niin yksilön, yritysten kuin yhteiskunnankin kannalta.

Kenen on vastuu?

Kenen sitten on vastuu siitä, että jatkuva osaamisen kehittäminen toteutuu? Voiko kaiken koulutusvastuun sysätä työnantajille? Onko työntekijöiden käytettävä omaa aikaansa ja mahdollisesti rahaansakin osaamisen kehittämiseen? Miten yhteiskunta voi tukea lisäkouluttautumista?

Näitä asioita tullaan taatusti pohtimaan aikaisempaa enemmän tällä vuosikymmenellä. Todennäköisesti jokaisella tasolla tullaan panostamaan enemmän siihen, että osaamisemme ja kilpailukykymme pysyy hyvällä tasolla.

Nyt on hyvä hetki olla edelläkävijä ja ottaa vastuu oman ja organisaation osaamisen kehittämisestä.

Katso koulutuksemme ja valitse sopivat.

Tietoa kirjoittajasta:
Tarja Kinnunen
Asiasanat: digitalisaatio, koulutus, osaaminen, oppiminen