Linux-käyttöjärjestelmä – ”Suositumpi kuin koskaan”

Lue tiivistelmä

• Linux on noussut ennätyssuosioon: jo yli neljä prosenttia maailman tietokoneista pyörii sen varassa. Avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä on maksuton, vakaa ja turvallinen vaihtoehto kaupallisille kilpailijoille.
• Jakeluja löytyy joka lähtöön – palvelimille Debian ja Red Hat, kotikäyttöön esimerkiksi Ubuntu ja Fedora. Aloittelijoille ne tarjoavat helpon tien avoimen lähdekoodin maailmaan.
• Linuxin menestyksen taustalla on aktiivinen kehittäjäyhteisö ja vapaus muokata järjestelmää lähes rajattomasti. Ei siis ihme, että se on yhtä lailla ohjelmoijien suosikki kuin pilvipalvelujen kivijalka.

---

Linux on yksi maailman suosituimmista käyttöjärjestelmistä. Sen avoimen lähdekoodin luonne tekee siitä erittäin monipuolisen, mahdollistaen kaiken internetin selaamisesta ja asiakirjojen luomisesta ohjelmistokehitykseen ja ohjelmointiin. Linux tukee monia suosittuja ohjelmointikieliä, ja sen avulla käyttäjät voivat rakentaa erilaisia ohjelmia. 

Helmikuussa 2024 ensimmäistä kertaa yli neljässä prosentissa maailman tietokoneista oli Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä, kertoo Statcounter-sivusto. Linuxin suosion salaisuuteen on monia syitä: Linux tarjoaa ilmaisen, turvallisen ja vakaudeltaan erinomaisen käyttöjärjestelmän, joka on samalla sekä monipuolinen että mukautettava käyttäjän tarpeiden mukaan. 

”Periaatteessa vain mielikuvitus on rajana, mitä Linuxilla voi tehdä”, kuvailee Datarocks Oy:n Linux-asiantuntija Jani Koski käyttöjärjestelmän monipuolisuutta. 

Mikä on Linux? 

Aivan kuten Windows, iOS ja macOS, Linux on käyttöjärjestelmä. Android, yksi maailman suosituimmista alustoista, perustuu myös Linux-käyttöjärjestelmään. Käyttöjärjestelmä on ohjelmisto, joka hallinnoi kaikkia työpöydän tai kannettavan tietokoneen laitteistoresursseja. Yksinkertaisesti sanottuna käyttöjärjestelmä hoitaa ohjelmiston ja laitteiston välistä viestintää. Ilman käyttöjärjestelmää ohjelmisto ei toimisi. 

Linux-käyttöjärjestelmä koostuu useista eri osista: 

1. Bootloader – Ohjelmisto, joka hallinnoi tietokoneen käynnistysprosessia. Useimmille käyttäjille tämä on yksinkertaisesti alkuruutu, joka tulee esiin ja lopulta poistuu, jotta käyttöjärjestelmä käynnistyy. 

2. Ydin – Tämä on se osa kokonaisuutta, jota kutsutaan Linuxiksi. Ydin on nimensä mukaisesti järjestelmän ydin, joka hallinnoi suorittimen, muistin ja oheislaitteiden toimintaa. Ydin on käyttöjärjestelmän alin taso. 

3. Init-järjestelmä – Tämä on alijärjestelmä, joka käynnistää käyttäjäalueen ja jonka tehtävänä on ohjata daemoneja. Yksi yleisimmin käytetyistä init-järjestelmistä on systemd, joka sattuu olemaan myös yksi kiistellyimmistä. Se hallinnoi käynnistysprosessia sen jälkeen, kun alustava käynnistys on luovutettu käynnistyslataajalta (eli GRUB:lta tai GRand Unified Bootloaderilta). 

4. Daemonit – Nämä ovat taustapalveluja (tulostus, ääni, aikataulutus jne.), jotka käynnistyvät joko käynnistyksen aikana tai työpöydälle kirjautumisen jälkeen. 

5. Graafinen palvelin – Tämä on alijärjestelmä, joka näyttää grafiikan näytölläsi. Sitä kutsutaan yleisesti X-palvelimeksi tai vain X:ksi. 

6. Työpöytäympäristö – Tämä on se osa, jonka kanssa käyttäjät itse asiassa ovat vuorovaikutuksessa. Valittavana on monia työpöytäympäristöjä (GNOME, Cinnamon, Mate, Pantheon, Enlightenment, KDE, Xfce jne.). Jokainen työpöytäympäristö sisältää sisäänrakennettuja sovelluksia (kuten tiedostonhallintaohjelmia, määritystyökaluja, verkkoselaimia ja pelejä). 

7. Sovellukset – Työpöytäympäristöt eivät tarjoa kaikkia sovelluksia. Aivan kuten Windows ja macOS, Linux tarjoaa tuhansia ja taas tuhansia laadukkaita ohjelmistoja, jotka on helppo löytää ja asentaa. Useimmat nykyaikaiset Linux-jakelut sisältävät App Storen kaltaisia työkaluja, jotka keskittävät ja yksinkertaistavat sovellusten asennusta. Esimerkiksi Ubuntu Linuxissa on Ubuntu Software Center, joka on GNOME-ohjelmiston uudelleenbrändäys, ja sen avulla voit nopeasti etsiä tuhansien sovellusten joukosta ja asentaa ne yhdestä keskitetystä paikasta. 

Mitä etuja on Linux-käyttäjillä? 

Linuxin avoimen lähdekoodin luonne, yhteensopivuus monenlaisten ohjelmointikielten kanssa, suuri kehittäjäyhteisö, maksuttomuus ja helppo asennettavuus ovat vain joitakin sen monista eduista. Linux soveltuu erityisen hyvin ohjelmointiin ja tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden mukauttaa järjestelmäänsä tehokkaamman käytön varmistamiseksi. 

Koski nostaa suurimmiksi eduiksi käyttöjärjestelmän maksuttomuutta ja sen aktiivista kehittäjäyhteisöä:  

”Suurin osa Linux-jakeluista ovat maksuttomia ja niillä on aktiivinen yhteisö tukemassa eritasoisia Linux-käyttäjiä erilaisissa kysymyksissä.” 

Avoimen lähdekoodin Linux on maksuton, toisin kuin Windows tai macOS, jotka ovat maksullisia tai vaativat laitteiston oston. Koska kuka tahansa voi tutkia, muokata ja jakaa Linuxin koodia, johtaa se moniin erilaisiin versioihin, jotka sopivat eri tarpeisiin. 

Linux on myös tunnettu vakaudestaan ja luotettavuudestaan, ja sitä käytetään laajasti palvelimissa ja pilvipalveluissa. 

Kiitos suuren kehittäjäyhteisön ja keskitettyjen päivitysten, Linuxia on myös helppo päivittää ja ylläpitää. Lisäksi se toimii monenlaisilla laitteistoilla, vanhoista tietokoneista uusimpiin järjestelmiin, ilman että laitteiston vanheneminen on ongelma. 

Linux-jakelut – Mitä ne ovat? 

Linux-jakelu, joka tunnetaan yleisesti nimellä Linux-distro, tarkoittaa täydellistä käyttöjärjestelmää, joka perustuu Linux-ytimeen ja johon on liitetty erilaisia ohjelmistopaketteja. Linux-jakelu on täydellinen käyttöjärjestelmä, joka sisältää Linux-ytimen, järjestelmäkirjastoja, apuohjelmia, sovellusohjelmia ja paketinhallintajärjestelmän. Se luodaan kokoamalla eri ohjelmistokomponentteja eri lähteistä ja pakkaamalla ne yhteen yhtenäisen ja käyttäjäystävällisen laskentaympäristön tarjoamiseksi. 

Linux-jakelun tärkeimmät ominaisuudet ja komponentit: 

1. Linux-ydin: Toimii käyttöjärjestelmän ydinkomponenttina, tarjoaa matalan tason toiminnot, laitteiston abstraktion ja laiteajurit. 

2. Järjestelmäkirjastot: Sisältävät joukon järjestelmäkirjastoja, kuten GNU C -kirjaston (glibc), jotka tarjoavat olennaisia toimintoja ja rajapintoja, joiden avulla sovellukset voivat olla vuorovaikutuksessa taustalla olevan käyttöjärjestelmän kanssa. 

3. Käyttöliittymä: Tarjoaa erilaisia käyttöliittymiä, kuten graafisia käyttöliittymiä (GUI) ja komentorivikäyttöliittymiä (CLI), joiden avulla käyttäjät voivat olla vuorovaikutuksessa järjestelmän kanssa. 

4. Ohjelmistopaketit: Mukana toimitetaan kokoelma ohjelmistopaketteja, jotka kattavat tuottavuustyökalut, verkkoselaimet, sähköpostiohjelmat, mediasoittimet, kehitystyökalut ja paljon muuta. 

5. Paketinhallintajärjestelmä: Käytetään ohjelmistopakettien asentamiseen, päivittämiseen ja poistamiseen. Esimerkkejä ovat APT (Debian-pohjaisissa jakeluissa), YUM (Fedora- ja Red Hat -pohjaisissa jakeluissa) ja Pacman (Arch Linuxissa). 

6. Konfigurointi ja mukauttaminen: Linux-jakeluissa on työkaluja ja apuohjelmia järjestelmän eri osa-alueiden, kuten verkkoasetusten, näyttöasetusten ja käyttäjätilien määrittämiseen. 

7. Tuki ja yhteisö: Linux-jakeluilla on usein elinvoimaisia yhteisöjä ja tukifoorumeita, joissa käyttäjät voivat hakea apua ja jakaa tietoa. 

”Suosittuja distroja palvelinasennuksiin ovat esimerkiksi Debian, Ubuntu, Redhat, Centos ja Rocky ja graafisiin työpöytäasennuksiin esimerkiksi Ubuntu ja Fedora”, Koski nostaa. 

Tarvitseeko Linux virustorjuntaa? 

Linux on suunniteltu olemaan turvallisempi kuin monet muut käyttöjärjestelmät, mikä vähentää haittaohjelmien ja virusten riskiä. 

Vaikka Linux on luontaisesti turvallisempi ja sen virukset ovat harvinaisia, virustorjuntaohjelmia on saatavilla ja niitä voidaan käyttää tarvittaessa, erityisesti tiedostojen jakamiseen Windows- tai Mac OS -käyttäjien kanssa. Linuxin turvallisuus ja nopeat päivitykset vähentävät kuitenkin merkittävästi haittaohjelmien riskiä. 

Mikä Linux aloittelijalle? 

Linux-jakelut ovat nykyisin suhteellisen helppokäyttöisiä myös aloittelevalle Linux-käyttäjälle. 

”Ubuntu tai Fedora ovat hyviä vaihtoehtoja aloittelijoille, sillä niihin löytyy runsaasti apua ja ne ovat käyttäjäystävällisiä”, Koski muistuttaa. Fedora on helppokäyttöinen, ajantasainen ja ripeästi päivittyvä Linux-jakelu ja Ubuntu taas erottuu ennen kaikkea toimivuudellaan ja asennuksen helppoudellaan.  

Tieturin suositut Linux-kurssit auttavat sinua hyödyntämään tätä tehokasta ja laajalti suosittua avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmää: 

• Linuxin käyttöönotto ja hallinta  
• Linuxin vaativa hallinta  
• Linuxin tietoturva  
• Kaikki Tieturin Linux-koulutukset