Hyväksymistestaus: tie onnistuneeseen ohjelmistojulkaisuun
Lukuaika noin 4 minuuttia
Lukuaika noin 4 minuuttia
Hyväksymistestaus on kriittinen vaihe ohjelmistokehitysprosessissa, jolla varmistetaan, että ohjelmisto täyttää asiakkaan ja loppukäyttäjän asettamat vaatimukset sekä odotukset. Parhaat tulokset saadaan, kun hyväksymistestaus tehdään mahdollisimman valmiissa toimintaympäristössä ja monipuolisella testiaineistolla.
Hyväksymistestauksen suunnittelussa keskeistä on varmistaa riittävä liiketoiminnan tuntemus, kertoo Testimate Oy:n Senior Consultant Tiina Nevalainen. Jos oma tiimi ei ole täysin perehtynyt liiketoimintaan, on hyödyllistä ottaa loppukäyttäjien edustajat mukaan jo käyttötapausmäärittelyihin ja tekniseen testaukseen.
Nevalaisen mukaan on tärkeää, että käyttöliittymän toimintaperiaatteet ja toiminnot tehdään tutuiksi etukäteen esimerkiksi demonstrointien, koulutusten ja ohjeiden avulla. Tämä auttaa liiketoiminnan edustajia osallistumaan aktiivisemmin testaukseen, ja käyttöohjeiden kirjoittaminen voi myös paljastaa järjestelmän virheitä ja epäloogisuuksia.
Loppukäyttäjien hyväksymistestaus ei saa myöskään olla ensimmäinen kuormitustesti. Kuormitus- ja suorituskykytestit tulee suorittaa ennen hyväksymistestausta, samoin kuin ensimmäinen kierros tietoturvatestejä. Hän huomauttaa myös, että testiaineiston valinta on olennainen osa prosessia: aitoa tuotantodataa ei usein voida käyttää, mutta pelkät ”lorem ipsum”-tekstit eivät välttämättä paljasta mahdollisia virheitä. Testiaineiston ja sen variaatioiden luomiseen kannattaa kiinnittää huomiota hyvissä ajoin.
Testiympäristön tulee olla riittävän pitkään käytettävissä, jotta loppukäyttäjät voivat testata järjestelmää itselleen sopivina aikoina. Testauksen tukihenkilöstön saatavuus ja selkeä tukipiste loppukäyttäjille ovat myös tärkeitä. Kun järjestelmä annetaan laajemman loppukäyttäjäjoukon testattavaksi, on tärkeää, että käyttöliittymästä on korjattu kirjoitusvirheet ja että järjestelmä on jo testattu varsin stabiiliksi.
Hyväksymistestauksen yleisiin kompastuskiviin kuuluu usein, että loppukäyttäjät näkevät ohjelmiston ensimmäistä kertaa vasta hyväksymistestauksessa, Nevalainen huomauttaa. Tällöin ohjelmistolla ei välttämättä osata tehdä kaikkia liiketoiminnan kannalta tärkeitä toimintoja. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa budjetti on usein jo käytetty ja järjestelmän korjauksia sekä käyttöönottoa joudutaan tekemään puutteellisesti.
Nevalainen painottaa loppukäyttäjien edustajan, eli itse loppukäyttäjän, mukaan ottamisen tärkeyttä jo aikaisessa vaiheessa, kuten demoihin ja testaukseen. Tämä auttaa varmistumaan siitä, että ohjelmisto tukee liiketoiminnan prosesseja, kun päästetään tutkimaan keskeneräistä. Toinen yleinen ongelma on riittävän oikeanlaisten testiaineistojen puute hyväksymistestauksessa, mikä estää virheiden tunnistamisen. Tämä voidaan välttää hyvällä testiaineiston suunnittelulla.
Kolmantena yleisenä kompastuskivenä Nevalainen korostaa asiakkaan loppukäyttäjien osallistumattomuuden testaukseen, mikä paljastaa isoja puutteita vasta järjestelmän käyttöönoton yhteydessä. Tämän välttämiseksi hän suosittelee järjestelmän tekemistä tutuksi ja testauksen aikaisen tuen tarjoamista, kuten tukichattia tai muuta päivystävää kanavaa, joka on jo muutenkin organisaatiossa käytössä.
Yleisiä kompastuskiviä voidaankin välttää ottamalla käyttöön käyttäjälähtöisiä lähestymistapoja testauksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kun hyväksymistestaus suoritetaan oikein, se voi säästää aikaa, rahaa ja vaivaa, vähentää virheitä sekä parantaa ohjelmiston laatua. Tärkeintä on olla joustava, kuunnella käyttäjiä ja tehdä yhteistyötä tiimin kanssa parhaiden ratkaisujen löytämiseksi.