Agile, waterfall ja muutoshankkeet samassa organisaatiossa – tervetuloa projektimallien perhepalaveriin
Lukuaika noin 4 minuuttia
Lukuaika noin 4 minuuttia
Kirjoittaja: Heli Helminen, tietohallintopäällikkö, Jämsän kaupunki
Digitalisaatio, jatkuvat muutokset, sääntelyn lisääntyminen ja nopeutuvat kehitystarpeet ovat tehneet hybridihankkeista uuden normaalin lähes kaikissa organisaatioissa. Monessa organisaatiossa eletään tänä päivänä melko mielenkiintoista arkea. IT puhuu sprinteistä, backlogeista ja jatkuvasta kehityksestä. Liiketoiminta haluaa projektisuunnitelman, jossa kaikki on aikataulutettu pitkälle tulevaisuuteen. Johto kysyy, pysyykö budjetti varmasti kurissa, ja compliance haluaa hyväksynnät vähintään kolmelta eri taholta ennen kuin kukaan uskaltaa painaa “julkaise”-nappia.
Todellisuudessa harva organisaatio toimii täysin agilella tai waterfallilla. Useimmiten eletään hybridimaailmassa, jossa kaikki toimintamallit yrittävät selviytyä samassa projektissa. Ongelma ei yleensä ole itse toimintamalli, vaan se, ettei pysähdytä miettimään, miten nämä mallit oikeasti saadaan toimimaan yhdessä.
Yksi yleisimmistä virheistä on se, että organisaatio yrittää väkisin olla “täysin ketterä”, vaikka ympärillä on budjetteja, hyväksyntöjä, sopimuksia ja sääntelyä. Agile toimii hienosti siihen asti, kunnes joku kysyy: “Milloin tämä valmistuu ja paljonko tämä maksaa?” Samaan aikaan perinteinen waterfall-malli voi näyttää turvalliselta, mutta todellisuus muuttuu usein nopeammin kuin projektisuunnitelma ehtii päivittyä.
Toimiva hybridihanke tarvitsee ennen kaikkea selkeät pelisäännöt. Kuka päättää mistä? Milloin ja miten muutoksia hyväksytään? Mitä tapahtuu, jos päätöksiä ei synny? Yllättävän monessa projektissa nämä asiat huomataan vasta siinä vaiheessa, kun sprintti seisoo, toimittaja odottaa vastauksia ja ohjausryhmä kysyy, miksi kaikki näyttää raportissa vihreältä mutta kukaan ei vaikuta erityisen onnelliselta. Toimivissa hybridihankkeissa tärkeintä ei ole täydellinen projektimalli, vaan yhteinen governance, selkeät päätöksentekoroolit ja jatkuva vuoropuhelu eri sidosryhmien välillä.
Useimmiten pullonkaulat syntyvät siitä, että eri toimintamallit törmäävät, kun ne etenevät eri rytmillä ja eri tavoitteilla. IT kehittää ketterästi sprintteinä, mutta liiketoiminta odottaa vaiheittaista suunnitelmaa ja tarkkoja aikatauluja. Tämä aiheuttaa helposti ristiriitoja odotuksissa. Johto haluaa ennustettavuutta. Käyttäjät haluavat nopeita muutoksia. IT haluaa joustavuutta. Kaikkia on vaikea miellyttää samalla mallilla. Samaan aikaan legacy-järjestelmä muistuttaa olemassaolostaan tavalla, jota kukaan ei tilannut.
Parhaissa hybridihankkeissa eri toimintamallit eivät taistele keskenään, vaan täydentävät toisiaan. Agile tuo nopeutta ja joustavuutta. Waterfall tuo ennustettavuutta ja hallintaa. Governance pitää kokonaisuuden kasassa. Ja hyvä muutosjohtaminen varmistaa, etteivät käyttäjät koe kaikkea vain “taas yhtenä IT-projektina”.
Muutoshankkeissa teknologia on usein lopulta helpoin osa. Vaikeinta on saada ihmiset mukaan muutokseen. Organisaatio voi ottaa uuden järjestelmän käyttöön täysin aikataulussa ja budjetissa, mutta silti epäonnistua, jos henkilöstö ei ymmärrä, miksi muutos tehdään tai miten se helpottaa arkea. Jos käyttöönotto tuntuu käyttäjistä enemmän rangaistukselta kuin parannukselta, projektin onnistuminen alkaa nopeasti näyttää PowerPointissa paremmalta kuin todellisuudessa.
Ja juuri tämä on hybridihankkeiden ehkä suurin opetus: projektin todellinen tila ei aina näy statusraportissa. Kaikesta tästä huolimatta hybridihankkeissa on myös paljon hyvää. Kun organisaatio oppii yhdistämään ketteryyden, hallinnan ja muutosjohtamisen järkevästi, syntyy aidosti toimivia kehityshankkeita. Samalla yhteistyö liiketoiminnan, IT:n ja johdon välillä paranee merkittävästi.
Tärkein ajatus on lopulta yksinkertainen: agile, waterfall ja muutosjohtaminen eivät ole toistensa vihollisia. Ne ovat vain erilaisia työkaluja samaan tavoitteeseen. Hybridihankkeiden onnistuminen ei synny täydellisestä mallista, vaan siitä, että ihmiset, tavoitteet ja toimintatavat saadaan toimimaan yhdessä. Silloin hybridihanke ei ole kaaos – vaan parhaimmillaan organisaation vahvuus.
tietohallintopäällikkö, Jämsän kaupunki