Kirjoittaja: Mikael Linden, Digitaalisten identiteettilompakoiden johtava asiantuntija Suomessa, Gofore
EU:n digitaalisen identiteetin lompakko tuo vahvan tunnistamisen ja sähköiset todistukset mobiiliin. Yrityksille EUDI-lompakon suurin merkitys ei kuitenkaan ole uusi kirjautumistapa, vaan mahdollisuus vastaanottaa luotettavaa, ajantasaista ja väärentämätöntä tietoa suoraan asiakkaalta, kumppanilta tai työntekijältä.
Jäsenvaltioiden tulee tarjota lompakko kansalaisilleen joulukuussa 2026, joskin monet maat, Suomi mukaan lukien, tuovat lompakon käyttöön vähän myöhemmin. Tässä viisi syytä, miksi yritysten kannattaa kuitenkin aktiivisesti tutkia lompakon mahdollisuuksia jo nyt.
1. Asiakkaat odottavat sujuvampia palveluita
EUDI-lompakko nopeuttaa palveluihin rekisteröitymistä ja kirjautumista. Asiakkaan ei tarvitse täyttää pitkiä lomakkeita tai keksiä uutta salasanaa, vaan hän voi tunnistautua ja jakaa tarvittavat perustietonsa lompakostaan. Tämä parantaa asiakaskokemusta ja vähentää käyttöönoton keskeytyksiä. Koska EUDI-lompakko on yhtenäinen EU:ssa, se helpottaa palveluiden käyttämistä myös jäsenvaltioiden välillä.
2. Lompakko voi pienentää yrityksen kustannuksia
Lompakosta esitetty sähköinen todistus kertoo sekä todistuksen antajan että tämän digitaalisen allekirjoituksen, mikä parantaa luotettavuutta ja vaikeuttaa väärentämistä. Palvelun ei tarvitse kerätä samoja tietoja lomakkeella tai erillisinä liitteinä ja tarkistaa niitä käsin.
Lompakosta saatavat tiedot vähentävät manuaalista työtä, virheitä ja dokumenttien hallintakustannuksia. Todistuksen antaja voi myös kumota todistuksen, jos tiedot eivät enää pidä paikkaansa. Näin tiedon luotettavuus paranee, riskit vähenevät ja yritys voi saada kustannus- tai kilpailuetua.
3. Integraatioiden tarve vähenee
Yksi perinteinen tapa hallita tiedon alkuperää ja ajantasaisuutta on rakentaa integraatioita viranomaisrekistereihin tai organisaatioiden välillä. Lompakot ja niihin annettavat todistukset mahdollistavat toimintamallin, jossa tiedon omistaja antaa luotettavan todistuksen lompakkoon, ja lompakon haltija esittää todistuksen palvelulle. Tämä vähentää integraatioiden rakentamisesta ja ylläpidosta syntyviä kustannuksia. Esimerkkejä tällaisista tiedoista ovat käyttäjän henkilöllisyys ja perustiedot, koulutustiedot ja tiedot asemasta ja edustusoikeudesta yrityksessä.
4. Lompakko voi synnyttää palveluita, joita ei vielä ole
Henkilölle tai yritykselle annettavien todistusten varaan voidaan rakentaa kokonaan uusia toimintamalleja. Voi syntyä palveluita, joita ei kannattaisi tuottaa manuaalisesti mutta jotka toimivat automaattisesti, kun ne voivat nojata lompakosta saataviin todistuksiin. Tällaiset palvelut esimerkiksi jalostaisivat ja rikastaisivat lompakosta saatavaa tietoa tai lisäävät luottamusta sähköisissä palveluissa.
Lompakon avulla voidaan tukea luottamusta myös tekoälyaikana. AI-agentille voidaan tulevaisuudessa antaa todistus, joka osoittaa sen oikeuden edustaa ja tehdä taloudellisia sitoumuksia käyttäjän puolesta.
5. Seuraava vaihe on yrityslompakko
Kehitys ei pysähdy henkilön EUDI-lompakkoon. Seuraava vaihe on yrityslompakko, jota pidetään vähintään yhtä kiinnostavana kehityksenä kuin EUDI-lompakkoa. Sitä koskeva asetus valmistuu Brysselissä ehkä vielä tänä vuonna.
Yrityslompakolla yritys voi tunnistautua ja esittää itseään koskevia todistuksia: kaupparekisteritiedot, verovelka- ja luottotiedot, ALV-rekisteröinnin, elinkeinoluvat, vastuullisuus- ja sertifiointitiedot sekä henkilön valtuuden edustaa yritystä. Esimerkiksi Saksassa on arvioitu saatavan 85 miljardin euron säästöt pelkästä siirtymällä yrityslompakoihin kumppaneiden yhteystietojen hallinnassa.
Kannattaako toimia nyt vai odottaa?
Digitaalisen identiteetin suurin liiketoimintahyöty ei ehkä ole parempi tunnistautuminen vaan luotettavan tiedon välittämisen kustannusten dramaattinen lasku. Samalla tavalla kuin internet laski viestinnän kustannuksia, digitaaliset lompakot ja todistukset voivat laskea luottamuksen rakentamisen kustannuksia yritysten välillä.
Historia osoittaa, että etumatka syntyy niille, jotka valmistautuvat ennen kuin muutos on välttämätön. Valmistautuminen ei tarkoita heti isoja investointeja. Liikkeelle voi lähteä käyttötapausten tunnistamisesta omassa organisaatiossa, markkinan seuraamisesta ja pienten kokeilujen tekemisestä.