Miltä näyttää työelämän osaamisen tulevaisuus?

Halua kehittyä on – nyt on aika rakentaa sille paremmat mahdollisuudet.

Tulevaisuuden taidot tunnistetaan – nyt on aika tehdä niistä todellisuutta.

Tulevaisuuden työelämässä korostuvat tekoälyn ja digityökalujen käyttö, kriittinen ajattelu sekä jatkuva oppiminen. Valtaosa suomalaisista tunnistaa tämän – mutta työpaikoilla ei ole vielä luotu rakenteita, joilla osaaminen kehittyisi systemaattisesti.

Vain joka toinen kokee, että hänellä on hyvät mahdollisuudet kehittää osaamistaan nykyisessä työssään. Budjetit eivät ole tiedossa, koulutusten vaikuttavuutta ei mitata, ja suurin este kehittymiselle on kiire. Silti työntekijät suhtautuvat muutokseen pääosin mahdollisuutena, ei uhkana.

Professio ja Taloustutkimus selvittivät keväällä 2025 yli 2 000 työikäisen suomalaisen näkemyksiä osaamistarpeista ja työelämän kehityksestä. Tulokset osoittavat, mitä haasteita on ratkottava – ja miten niistä voi kasvaa kilpailuetua.

Mitä enemmän koneet tekevät, sitä enemmän tarvitaan inhimillistä harkintaa.

Teknologian kehitys, kuten tekoäly ja automaatio, ei vie ihmiseltä tarvetta ajatella – päinvastoin. 67 % vastaajista kokee, että kriittisen ajattelun merkitys kasvaa teknologian kehittyessä. Kyse ei siis ole vain uusien työkalujen käytöstä, vaan siitä, kuinka niitä käytetään vastuullisesti, eettisesti ja harkitusti.

Kriittinen ajattelu auttaa erottamaan olennaisen informaatiotulvasta ja tekemään parempia päätöksiä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Se on tulevaisuuden perustaito, jota ei voi ulkoistaa algoritmille.

Vain kolmannes organisaatioista kerää systemaattisesti palautetta koulutuksista, ja 27 % ei seuraa mitään mittaria.

Ilman vaikuttavuustietoa on mahdotonta tietää, mihin koulutusinvestoinnit todella johtavat. Näkyykö oppi työssä? Parantuuko tuottavuus tai työtyytyväisyys? Kehittymisen kulttuuri edellyttää, että koulutukset ovat mitattavia, seurattavia ja tavoitteellisia.

Mutta mitä jos mittaisimme enemmän kuin osallistujamäärät? Oppimisen vaikutus näkyy työarjessa, tuottavuudessa ja työn ilossa – kun sitä seurataan ja kehitetään tavoitteellisesti.

Oppimisen esteet eivät aina liity rahaan tai resursseihin – useimmiten kyse on ajasta. Yli puolet (54 %) nimeää ajanpuutteen tai kiireen suurimmaksi esteeksi oman osaamisen kehittämisessä. Vaikka halua olisi, arjen paineet vievät voiton.

Vastaajien avovastauksissa korostuu toive siitä, että työnantaja mahdollistaisi aidosti oppimiseen käytettävää aikaa työpäivän sisällä. Jatkuva oppiminen ei ole lisäkuorma, vaan kilpailukykyä parantava investointi – kunhan sille annetaan tila ja aika.

Tekoäly, tietoturva, automaatio ja muutoskyvykkyys – ICT-alan osaamistarpeet kehittyvät vauhdilla. Mutta ilman suunnitelmaa osaamisesta tulee helposti pullonkaula.

Tieturilla autamme tunnistamaan kehityskohteet ja rakentamaan vaikuttavat oppimispolut. Ota yhteyttä Pauliinaan – löydetään yhdessä ratkaisu, joka kasvattaa osaamista ja kilpailukykyä.


Pauliina Lautanen-Nissi
Liiketoimintajohtaja
050 351 6277
pauliina.lautanen-nissi@tieturi.fi