Testaus

Simplicity is the key to brilliance

Tarja Kinnunen

Vuoden Testaaja 2019 Slaven Babic on työskennellyt testauksen ja testausautomaation parissa jo yli 20 vuotta. Sarajavosta kotoisin oleva Slaven valmistui 1994 elektroniikan ja automatikan diplomi-insinööriksi ja aloitti työuransa pienten pankkien softajärjestelmien tukena ja testaajana. Suomeen Slaven tuli 1999 ja aloitti työuransa Nokialla teknisenä tukena ja testaajana.

Pitkän Nokia-uran jälkeen Slaven siirtyi vuonna 2016 Q-Factorylle ja kohtasi hyvin uudenlaisen toimintakulttuurin ja työn. Hänen tehtävänään on kehittää testiautomaatiota Q-Factoryn asiakkailla eli yhteistyökumppanit, tiimit, projektit ja toimintamallit vaihtelevat selvästi aikaisempaa enemmän.

Uudenlainen toimintatapa on opettanut myös uusia taitoja, joista tärkeimpänä Slaven pitää joustavuutta. Eli kykyä omaksua ja sopeutua kunkin projektin erityispiirteisiin sekä muokata omia työ- ja kommunikointitapoja tehtävän ja asiakkaan mukaan.

Testauksen yleisimmät haasteet

Testauksen haasteista puhuttaessa Slaven nostaa esille 2 haastetta, jotka nousevat esiin lähes jokaisessa projektissa:

  • Prosessit. Usein prosessit ovat puutteellisia ja vielä useammin hyviäkään prosesseja ei noudateta kunnolla. Pahimmillaan tiimissä keksitään oma prosessi, joka ei ole linjassa yleisen prosessin kanssa eikä siten tue projektin edistymistä. Prosessien noudattamatta jättäminen aiheuttaa myöhästymisiä, turhaa kiirettä ja virheitä, mitkä taas voivat johtaa ilmapiirin kiristymiseen.
  • 80-lukulainen softa. Vielä nykyäänkin törmää harmillisen usein softakehitysprojektiin, jossa on moderneista komponenteista ja alustoista huolimatta osa, joka on kehitetty vanhanaikaisella tavalla. Niin kursseilla kuin kirjoissakin on määritelty jo pitkään, miten softaa pitäisi kehittää niin, että sekä sen laatu että testattavuus ovat parempia.

Millainen on hyvä testauspäällikkö?

Hyvä testauspäällikkö ymmärtää koko kehitysputken vaatimusmäärittelystä softan julkaisuun. Näin hän pystyy määrittelemään testaustoimet, joilla lopputuotteen laatua voidaan parantaa ja varmistaa, että valmiin softan laatu on halutulla tasolla.

Ihmisten johtaminen on erittäin oleellinen osa testauspäällikön työtä. Hyvä päällikkö tuntee tiiminsä jäsenten taidot, vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Näin hän voi jakaa tehtävät niin, että kukin tiimiläinen saa tehtävät, jotka motivoivat häntä eniten. Motivoitunut tiimi tekee laadukkaampaa ja tehokkaampaa työtä.

3 vinkkiä parempaan testaukseen

“Simplicity is the key to brilliance”, lausui Bruce Lee aikoinaan. Vaikka Bruce ei testaaja ollutkaan, sopii lause myös testaukseen. Testin tulee olla mahdollisimman yksinkertainen ja pieniin osin jaettu. Ohjenuorana voisi olla: tarkista yksi vaatimus kerrallaan.

Testaaja tulisi ottaa mukaan heti kehitysprojektin alussa. Näin säästetään sekä aikaa että rahaa, kun testausta voidaan tehdä ketterästi koko projektin ajan.

Testiautomaatio kannattaa rakentaa niin että sitä voidaan hyödyntää muissakin kuin omassa vireillä olevassa projektissa.

Testauksen tulevaisuus

Slavenin mukaan testauksen tulevaisuus riippuu tulevaisuuden kehitysputkista ja niiden automaatioasteesta. Todennäköisesti koodia tehdään yhä enemmän automaattisesti, joten myös testiautomaation merkitys kasvaa entisestään etenkin testauksen alkuvaiheessa. Testaajan rooli muuttuukin yksityiskohtien hallinnasta laajojen kokonaisuuksien hallintaan sekä testausautomaation johtamiseen ja valvomiseen.

Testauksen loppuvaiheessa inhimillisen testausosaamisen tarve korostuu eikä todennäköisesti katoa pitkään aikaan, sillä tutkiva testaus (exploratory testing) vaatii luovuutta eikä siten ole heti korvatavissa automaatiolla.

Varmoja ennusteita testauksen tulevaisuudesta on vaikea antaa, sillä testaus on muuttunut huimasti Slavenin uran aikana ja kehitystahti vaan kiihtyy. Hyvää vastapainoa muutosten nopeuteen Slaven saa vapaa-ajallaan harrastuksensa, Bonsai-puiden kasvatuksen, parissa.

Katso testauskoulutuksemme.

Tietoa kirjoittajasta:
Tarja Kinnunen
Asiasanat: testausautomaatio, Vuoden Testaaja