Inklusiivisuus ja diversiteetti ovat voimavaroja yrityksille
Kirjoittaja Eija Hietanen pohtii tulevaisuuden osaamistarpeita. Kirjoittajalla on useampi vuosikymmen työelämää takanaan.
Suuren suomalaisen teknologia-alan pörssiyrityksen Karibialta tulleet työntekijät kuvattiin kurssilla, jolla opiskeltiin laitteiden huoltamista. Kuva päätyi henkilöstölehteen ja nyt jo eläköitynyt toimitusjohtaja ”hauskutti” toimitusneuvostoa rasistisella kommentillaan kuvasta reilusti tämän vuosituhannen puolella. Tarina ei kerro, miten toimitusneuvoston jäsenet heittoon reagoivat.
Inklusiivisuus on kasvava osaamistarve, kun henkilöstön diversiteetti lisääntyy. Diversiteetti muodostuu monista tekijöistä kuten eri kulttuureista, etnisyyksistä, sukupuolista, seksuaalisista suuntautumisista ja sukupolvista. Inklusiivisuudella tavoitellaan muun muassa sitä, että jokainen voi kokea oman taustansa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa kanssa olevansa arvokas osa työyhteisöä.
Diversiteetti on nykyajan työelämässä yhä tärkeämpi voimavara, sillä inklusiivisella, kaikki huomioon ottavalla johtamisella voidaan edistää organisaation menestystä. Sitä että erilaisuuksista huolimatta palkataan parhaat osaajat ja mahdollistetaan paremmin erilaista osaamista, kokemuksia ja näkökulmia. Diversiteetti ja inklusiivisuus tukevat sekä liiketoiminnan kasvua että työyhteisön hyvinvointia ja mahdollisuuksia houkutella ja sitouttaa osaajia.
Viime vuosina julkisuudessa on keskusteltu siitä, että teknisillä aloilla on osaajapulaa, jota pahentaa se, että naiset eivät hakeudu alalle tai lähtevät siltä huonojen työolojen, häirinnän tai syrjinnän takia. Ongelmasta on kirjoittanut muun muassa maan suurimman päivälehden Helsingin Sanomien taloustoimittaja Joakim Westrén-Doll artikkelissaan vajaa vuosi sitten. Otsikkona oli “Naisten aivovuoto” pahentaa teknisten alojen osaajapulaa Suomessa.
Ikärasismistakin työelämässä puhutaan. Toisaalta nuoria voidaan kohdella epäasiallisesti, kun he eivät vielä välttämättä tunne oikeuksiaan ja ovat niin innoissaan ensimmäisestä työpaikasta ja palkasta. Ulkomaalaistaustaiset vaihtavat nimen suomalaiseksi, jotta pääsisivät edes haastatteluun asti. Maailman onnellisemmassa maassa on työelämässä monenmoista syrjintää.
Inklusiivisen työyhteisön synnyttämisessä tarvitaan monimuotoisuusosaamista ja monikulttuurista asennetta, kykyä tiedostaa ja arvostaa diversiteettiä, ennakkoluulojen ja syrjivien käytäntöjen tunnistamista, inklusiivisia johtamistaitoja ja diversiteetin huomioon ottavaa vuorovaikutusta.
Teknologiateollisuuden osaamispulssin vastaajista 81 prosenttia arvioi inklusiivisuusosaamisen tärkeäksi, ja 27 prosenttia yrityksistä piti sitä ensiarvoisen tärkeänä tulevien vuosien liiketoiminnalle.
Osaamispulssi sai toukokuussa 2022 Vuoden ennakointiteko -tunnustuksen.
Suomi on yksi teknologisesti kehittyneimpiä maita maailmassa. Olemme ylpeitä ratkaisukeskeisistä, käytännönläheisistä ja hyvin koulutetuista insinööreistämme. Teknologian kehitys meillä ja maailmalla jatkuu varmasti, ja todennäköisesti vielä kiihtyvään tahtiin.
Inklusiivisuus on onneksi osaamistarve, joka lisääntyy jopa ilmaiseksi, tietoisuutta lisäämällä ja asennetta muuttamalla. Tiedämme, että elinikäinen oppiminen on työelämässä itsestäänselvyys. Samoin osaamistarpeiden määritteleminen on keskeinen osa yritysten strategiaa. Hyvänä apuna oman toimialan osaamistarpeiden kartoituksessa toimii Teknologiateollisuuden osaamispulssi. Siihen on koottu tuorein tieto alan yritysten osaamistarpeista.
Monimuotoisuuden ymmärtämistä voit kasvattaa näissä kursseissa
- Monimuotoisen tiimin johtaminen
- Projektijohtamisen koulutusohjelma – Project Champion 2.0
- Taitavan projektipäällikön leadership-taidot