Ketteryys 20 vuotta

Julkaistu 23.2.2021
Lukuaika noin 2 min
Ketteryys

Ketteryys-sana tuli kielenkäyttöömme 20 vuotta sitten kun joukko amerikkalaisia nopeiden ohjelmistokehitystapojen edustajia kokoontui Snowbird-laskettelukeskuksessa Utahissa ja laati ketteryyden julistuksen [1].  Allekirjoittajat kuvaavat itseään kapinallisina, jotka käynnistivät liikkeen ohjelmistotuotannon rakennemuutoksen aikaansaamiseksi. Nyt, 20 vuotta myöhemmin, ketterät ajattelutavat ovat keskeinen osa menestyvien ohjelmistokehittäjien arkipäivää. Ketteryys on leviämässä ohjelmistoalan ulkopuolelle.

Vuodesta 2000 muistuu tietenkin mieleen Y2K-hysteria ja IT-osakekupla. Ohjelmistojen kysyntä oli voimakasta eikä päteviä ohjelmoijia pystytty palkkaamaan. Yritykset etsivät massatuotannon etuja satsaamalla ulkoistukseen, prosesseihin ja työkaluihin. Prosesseja ohjattiin tarkasti laatukäytännöillä ja menetelmistöillä, jota markkinoilla oli useita.

Suunnittelutyön johtamisen perusongelma on siinä, että sen lopputulos täsmentyy vasta työn kuluessa. 2000-luvun alun suosikit Rational Unified Process ja UML-mallinnuskieli panostivat määrittelyyn, jotta rutiinina pidetty koodaustyö pystytiin kilpailuttamaan ja tilaamaan kiinteällä hinnalla. Fred Brooks kirjassaan The Mythical Man-Month [2] edusti vastakkaista näkökulmaa ja väitti ettei ohjelmistotuotannossa voida löytää hopealuotia, joka tehostaisi sitä kertaluokilla, koska ohjelmistokehityksen vaikeus on ajattelemisessa.

Vähitellen alettiin uskoa, että ohjelmistoa ei pysty suunnittelemaan rakentamatta sitä. Extreme Programming, XP,  [3] oli ensimmäinen hyvin tunnettu ketterä menetelmistö, joka kertoi miten ohjelmistoja voidaan rakentaa tuottavasti ilman tarkkaa jäädytettyä suunnitelmaa.  Nykyään DevOps [4] on tuotemerkkinä pitkälti korvannut XP:n ketteryyden merkittävän AgileAlliance-yhteisön ulkopuolella [2].

Ketterän kehitystyön hallinnan merkittävin tuotemerkki ja yhteisö on Scrum [6].  Sen menestyksen avain oli ja on Certified Scrum Master- sertifikaattien myyminen kahden päivän kursseina. Kuuntelin XP2007 konferenssissa [7] paneelikeskustelua sertifikaattien tarpeesta. Scrum Allianssin yli miljoona jäsentä ovat todiste sertifikaattien puolesta.

Vuosituhannen vaihteessa kysyttiin usein ”mitä tulee ketteryyden jälkeen?”. Tuotemerkkejä tulee ja menee. Olemme saaneet uusia näkökulmia, mutta ketteryyden perusideat ovat säilyneet. Julistuksen toista arvoa ” Toimivaa ohjelmistoa enemmän kuin kattavaa dokumentaatiota” on haluttu muuttaa niin, että se ei rajoittuisi ohjelmistoihin, kun ketteryyttä on alettu käyttää ohjelmistoalan ulkopuolella. Tämä oli yksi muutoksista vuoden 2020 Scrum Oppaassa [8, 9], jonka suomenkielisen version käännöstyö tehtiin rakentavassa hengessä eri tuotemerkkejä edustavien konsulttien ja kouluttajien voimin.

Katso Scrum-koulutuksemme >

Lähteet

  1. http://agilemanifesto.org/ ja suomeksi http://agilemanifesto.org/iso/fi/manifesto.html
  2. https://www.pearson.com/us/higher-education/program/Brooks-Mythical-Man-Month-The-Essays-on-Software-Engineering-Anniversary-Edition-2nd-Edition/PGM172844.html
  3. http://www.extremeprogramming.org/
  4. https://fi.wikipedia.org/wiki/Devops
  5. https://www.agilealliance.org/
  6. https://www.scrumalliance.org/
  7. https://www.springer.com/gp/book/9783540731009, sivut 268-270
  8. https://www.scrumguides.org/download.html
  9. https://www.agile.fi/
Tietoa kirjoittajasta:

Pentti Virtanen

Pentti on koulutukseltaan filosofian tohtori ja Certified Scrum Trainer. Hänen erityisalueenaan on toiminnan kehittäminen erityisesti ketterillä Lean- ja Scrum-ajattelumalleilla.

Pentin pitkä ja monipuoleinen työkokemus sisältää mm. käytännön projektijohtamista suuryhtiössa ja IT start-upin kasvutarinan 15 henkilöstä 500 henkilöön. Pentin tilaisuuksissa yhdistyvät vahva teoreettinen tausta ja opettavat tarinat hänen käytännön kokemuksistaan.

Asiasanat:

Ketteryys Scrum