Agile, Lean ja Scrum

Sinnikäs ketteryys

Pentti Virtanen

Sinnikäs ketteryys on tapa kehittää organisaatioiden, tiimien ja henkilöiden kykyä sietää toimintaympäristön muutoksia. Onnistuminen tässä säilyttää ketteryyden toimintamallina.

Ketteryys on parhaimmillaan epävakaassa, epävarmassa, monimutkaisessa ja epäselvässä maailmassa. Tästä huolimatta se ei ole immuuni toimintaympäristön muutospaineille, jos ketteryys ei ole sisäistetty osaksi organisaation kulttuuria.

Resilienssi, sinnikäs, sitkeä organisaatio pystyy sietämään toimintaympäristön muutoksia ja menestymään tallaisessa tilanteessa. Se edellyttää kykyä havaita muutokset, ratkaista niistä aiheutuvat ongelmat ja toteuttaa ongelmien ratkaisut. Muutoskykyinen organisaatio ei anna periksi. Se selviää ja menestyy vaikeassa toimintaympäristössä.

OODA: Observation – Orientation – Decision –  Action

OODA-mallissa toimintaa ohjataan havainnointi, tilannearviointi, päätös ja toimintavaiheiden kautta. Päätökset perustuvat havaintoihin, empiirisiin faktoihin. Kokeilukulttuuri on vahva osa tilannearvion tekoa. Päätökset tehdään hajautetusti lähellä ongelmia. Päätökset johtavat toimintaan, joka ratkaisee ongelmat.

Havainnot

Organisaatiot tarvitsevat suuren määrän tietoa asiakkaista, heidän tarpeistaan ja markkinoista. Ne tarvitsevat teknologiaa tuotteidensa ja palveluidensa toteuttamiseen.  Tieto yhteiskunnasta, kumppaneista, henkilöstöstä ja kilpailijoista muuttuu alati.

Jo pelkkä havaintojen ja havaitsijoiden määrä voi olla merkittävä kilpailuetu. Tilanne on vielä parempi, jos havainnot ovat korkealaatuisia ja tarkoituksellisia. Parhaimmillaan ne ovat lähellä tietoa tehtyjä mittauksia. Kokeilukulttuurissa vältetään todentamattomien näkemysten käyttöä päätöksenteossa.

Tilanneanalyysi

Havaintojen analyysi alkaa usein vaikuttavien tekijöiden luetteloinnilla ja jatkuu esimerkiksi viidellä miksi kysymyksellä. Tieteellinen menetelmä muodostaa hypoteeseja, jotka testataan.

Monimutkaisissa ongelmissa syy-seuraussuhteet ovat epälineaarisia ja sisältävät palautesilmukoita ja aikaviiveitä. Niinpä ne ovat vaikeita havaita ja niiden ymmärtämiseen tarvitaan systeemiajattelua. Usein tutkittava ongelma piirretään kaaviona, jotta edes siitä keskusteleminen olisi mahdollista. Seuraavassa on seuraussilmukkakaavio (causal loop diagram), joka kuvaa yleistä taloussykliä.

Talouden syklien ymmärtäminen on tärkeää, koska yritysten ja julkisorganisaatioiden toimintaympäristö muuttuu vaikeasti ennustettavasti. Joskus juurisyynä on ulkoinen häiriö, mutta kysyntä ja tarjonta vaihtelevat ilman niitäkin. Kysynnän elpyminen lamatilanteessa ei nosta hintoja välittömästi, koska myyjillä on toimituskapasiteettia. Kun kapasiteetti on käytössä tarvitaan investointeja, jotka vaikuttavat viiveellä. Hinnat siis nousevat ja houkuttelevat lisää investointeja. Hintojen nousu johtaa tuotteesta riippuen lopulta kysynnän laskuun, joka kääntää syklin.

Ongelmanratkaisukyky – Päättäminen

Moniin kompleksisiin ongelmiin on olemassa ratkaisu, joka on yksinkertainen, suosittu ja väärä. Havainnot ja empirismi puuttuvat etenkin paniikin saadessa vallan. Ajattelun vinoumat ja eturistiriidat vaikuttavat ratkaisuihin. Innovaattorin dilemma, kyvyttömyys tehdä asiakkaalle hyviä ratkaisuja, jotka vaarantavat nykyisen myynnin, jarruttaa oikeita päätöksiä.

Kasvun ajattelutapa

Työyhteisöjen tulee ymmärtää, että oppiminen on mahdollista kaikille. Lahjakkuus, luontainen kyvykkyys on yliarvostettua. Me emme ole olosuhteiden uhreja. Muutos on mahdollista.

Organisaatiokulttuurin pitää luoda psykologinen turvallisuus kokeiluihin. Nopeat epäonnistumiset ja korjausliikkeet ovat jokapäiväisiä.

Perinteinen organisaatio puhuu markkinaosuuksista. Ketterillä organisaatiolla on rohkeutta kokeilla uutta ja hyödyntää suuri määrä havaintoja ja kokemuksia. Kasvu tulee uusista innovaatioista.

Oppiva organisaatio

Hajautettu organisaatio havaitsee muutokset ja reagoi niihin keskitettyä paremmin. Hierarkioissa kommunikaatiosta ja päätöksenteosta syntyy pullonkaula.

Kun johtaja johtaa käskyvallan sijaan esimerkillään, hän pystyy johtamaan myös yhteistyöverkostoa. Organisaatio säilyttää yhteydet ulkomaailmaan ja sen virikkeisiin.

Oppivan organisaation vastakohta on hidastuva, leipiintynyt organisaatio, joka keskittyy asiakkaiden sijaan sisäiseen työhön ja valtataisteluihin.

Päätöksen toteuttaminen

Monesti päätöstä seuraa armottoman kurssinmuutoksen sijaan pelkkää mielikuvamarkkinointia. Johdolle riittää, että ketteryys on kirjattu yritysstrategiaan.

Jos päätöksen toteuttajat eivät ole itse tehneet päätöstä on muutosvastarinnan mahdollisuus ilmeinen. Joskus on kyse valtataisteluista ja eturistiriidoista. Ruohonjuuritaso tietää, että päätöksiä ei ole mahdollista eikä tarpeellista toteuttaa.

Uusi toimintatapa vaatii kyvykkyyden luomista. Kompetenssi voi syntyy jatkuvalla oppimisella tai määrätietoisemmalla panostuksella uuden oppimiseen. Yllättävän usein teemme päätöksiä, joilta puuttuu rahoitus ja organisointi.

Hiipuva ketteryys

Ketteryyden hiipuminen alkuinnostuksen jälkeen liittyy usein organisaatiomuutokseen, jossa uusi johto näkee ketteryyden liittyvän vain IT-tuotekehitykseen. Ketteryyden käyttöönotto tai merkittävä ketterä projekti on päättynyt.

Organisaatiolla voi olla muita kiireitä ja puuhastelu valtaa alaa suunnan puuttuessa.

Tähän tarvitsee lisätä vain talousohjauksen, joka korostaa lyhyen tähtäimen tuloksia. Rahoituksen hiipuminen pakottaa muutoksiin ja resurssitehokkuuden optimointiin. Ilman rohkeutta kokeilukulttuuri vaarantuu ja osaamissiilot palaavat.

Yhteenveto: Scrum Master – miten johdat meidät nousuun

Scrum Master johtaa esimerkillään. Hän säilyttää innostuksensa. Maailma on mahdollisuuksia täynnä ja lama on oikea hetki investoida.

Hän kokeilee jotain uutta. Pienet kokeilut ovat turvallisia ja tuottavat lyhyen tähtäyksen kassavirtaa. Hän ymmärtää hajauttamisen, eikä laita kaikkea samaan koriin.

Scrum Master ei seuraa laumaa, jos havainnot ja empirismi ei tue sopulien näkemyksiä. Hän muuttaa organisaation toimintaympäristösysteemiä pienin askelin.

Hyvällä on Scrum Masterilla on seuraajia, joita hän kannustaa ja rohkaisee  oppimaan ja uudistumaan. He kokevat organisaation psykologisesti turvalliseksi.

Scrum Master luo organisaation, joka havaitsee muutokset, analysoi ne, tekee päätökset ja toteuttaa ne.

Organisaatio on muutoskykyinen kun ketteryys on osa sen kulttuuria. Sinnikäs ketteryys kannattaa!

Katso ketteryyskoulutuksiamme:

Kaikki ketteryyskoulutuksemme

Haluatko saada tietoa alan kuulumisista, tulevista webinaareistamme ja asiantuntijoiden kirjoittamista blogeista? Tilaa uutiskirjeemme. Voit valita kirjeen kiinnostuksesi mukaan ja saat kirjeen kerran kuukaudessa.

Tietoa kirjoittajasta:
Pentti Virtanen
Asiasanat: Scrum, Ketteryys, ScrumMaster