Etusivu Blogit Aktiivinen oppiminen, oppimisstrategiat ja -menetelmät

Aktiivinen oppiminen, oppimisstrategiat ja -menetelmät

Julkaistu 20.10.2021
Lukuaika noin 4 min

World Economic Forum julkaisi 10 työelämätaitoa, joita tarvitaan tulevaisuudessa. Blogisarjassamme saat katsauksen jokaiseen tulevaisuuden taitoon. Tämä on sarjan toinen osa.

Pohdimme omassa työyhteisössämme jatkuvasti sitä, miten ihminen oikeastaan oppii. Pysähdymme myös säännöllisesti reflektoimaan yhdessä, miten olemme onnistuneet vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin ja odotuksiin. Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon, kun pyrimme järjestämään oppimiselle mahdollisimman otolliset edellytykset? Mistä kukin oppija ammentaa motivaationsa, millaista oppimistrategiaa hän käyttää ja millaiset opetus- ja oppimismenetelmät toimivat kussakin tilanteessa?

Motivaatio ja oppimisstrategiat

Yksi keskeisimpiä kysymyksiä oppimisessa on se, mikä on kunkin oppijan motivaation lähde. Jonkun motivaatio tulee sisältä omasta mielenkiinnosta ja palosta. Toinen taas motivoituu enemmänkin ulkoa tulevan tarpeen tai paineen kautta. Joka tapauksessa oli motivaatio sisäsyntyistä tai ulkoa tullutta, uuden oppimisen olisi tuotava oppimisympäristöstä riippumatta oppijalle onnistumisen elämyksiä, voimaantumisen tunnetta ja iloa.

Kun oppija hankkii tietoa, käsittelee, painaa mieleen ja palauttaa sitä, hän käyttää erilaisia oppimisstrategioita. Oppimisstrategia on oppijan suuntautumistapa opiskeluun. Se pohjautuu oppijan motiiveihin ja se vaikuttaa vahvasti siihen mitä ja miten hän oppii. Taitava oppija kykenee muuttamaan oppimisstrategiaansa kunkin tehtävän ja tilanteen mukaan. Tämä vaatii tietoisuutta omasta itsestä ja omasta oppimisstrategiasta. Oman tilanteen kannalta oikean oppimisstrategian löytäminen parantaa suoritusta ja lisää motivaatiota.

Oppimisstrategiat jaetaan useimmiten kahteen eri ryhmään: pintasuuntautuneeseen (pintataso) ja syväsuuntautuneeseen (syvätaso). Pintasuuntautunut opiskelija raapaisee lähinnä tiedon pintaa. Syväsuuntautunut opiskelija on ennemminkin sisäisesti motivoitunut. Hän haluaa päästä syvemmälle tietoon kiinni. Hän ymmärtää tiedon syvällisemmän merkityksen ja haluaa sijoittaa sen kattavampiin yhteyksiin.

Aktiivinen oppiminen ja oppimiskäsitys

Useimmilla aikuisilla on omakohtaiset käytännön kokemukset opettajakeskeiseen behavioristiseen oppimiskäsitykseen pohjautuvasta opetuksesta ja oppimisesta. Etenkin, jos omista kouluajoista on kulunut pidempi aika. Koulutuksen perinne oli ennen Suomessakin varsin opettajajohtoista. Ja näin on yhä useissa maailman maissa. Vaikka aikuisoppija ei olekaan puhdas taulu, hyvin monen aikuisen oppijan odotukset pohjautuvat aiempiin kokemuksiin behaviorismiin pohjautuvasta oppimisesta.

Aktiivisen oppimisen strategiat ja oppimismenetelmät perustuvat behaviorismin sijaan konstruktivismiin. Toisin kuin behaviorismissa konstruktivismissa oppija itse on aktiivinen toimija. Opettajan rooli on enemmänkin toimia asiantuntijana ja mahdollistajana. Hän luo turvallisen oppimisympäristön ja järjestää edellytykset oppimiselle suotuisiksi. Motivoitunut aktiivinen oppija ohjaa itse oppimistaan ja rakentaa uutta tietoa vanhan päälle.

Aktiivinen oppiminen perustuu opiskelijan uteliaisuuteen, kekseliäisyyteen ja kokeilemiseen. Laajassa merkityksessä aktiivinen oppiminen on mikä tahansa lähestymistapa oppimiseen, jossa oppijat osallistuvat itse oppimisprosessiin.

Perinteiseen behavioristiseen opettajavetoiseen koulutukseen tottuneet saattavat pelästyä. Tässä joutuukin laittamaan itsensä likoon. Useimmiten kuitenkin alkuun päästyään aikuinen ihastuu: kuinka oppiminen voi ollakaan näin kiinnostavaa, innostavaa ja motivoivaa?

Elinikäinen aktiivinen oppiminen

Oman organisaatiomme oppimiskäsitys pohjautuu pitkälti pragmaattiseen sosiokonstruktivismiin. Korostamme yhdessä tapahtuvaa ketterää, elinikäistä ja jatkuvaa oppimista. Aikuisilla opiskelijoilla on päävastuu oppimisesta. Aktiiviset oppijat luovat yhdessä käytännönläheisesti uusia yhteyksiä aiemman tiedon ja uusien käsitteiden ja kokemusten välille. Opiskelijaa kannustetaan nousemaan pöydälle katsomaan tuttua asiaa heille uudesta perspektiivistä. Aktiivisena toimijana yhdessä muiden kanssa hän hyppää oma-aloitteisesti kylmään veteen ja pääsee laajentamaan omaa kuplaansa. Hän haluaa jakaa kokemuksiaan ja tietojaan muille, koska tietää vastavuoroisesti myös itse hyötyvänsä muiden kokemuksista.

Aktivointia tarkoituksenmukaisilla opetusmenetelmillä

Kuhunkin tarkoitukseen parhaiten sopivilla opetusmenetelmillä voidaan lisätä oppijoiden aktiivisuutta. Menetelmiä on satoja ja niiden muunnelmia lähes rajaton määrä. Ne vaihtelevat yksinkertaisista hyvinkin monipuolisiin. Opetusmenetelmät itsessään eivät ole toimivia tai toimimattomia. Tärkeintä on, että kuhunkin tarkoitukseen valitaan tavoitteiden saavuttamista parhaiten palveleva menetelmä tai menetelmien yhdistelmä. Esittäytymisiin, tutustumiseen sopivia menetelmiä ovat esimerkiksi parihaastattelu, cocktail-tilaisuus tai tutustumisringit. Koulutuksen aikana voidaan käyttää mm. prosessikävelyä, oppimiskahvilaa tai väittelymenetelmiä. Loppuun sopivat esimerkiksi erilaiset reflektointimenetelmät.

Voidaanko sama fyysisessä tilassa tapahtuva aktiivinen oppiminen, sen elämykset ja ilo kokea myös verkon kautta? Erityisesti koronapandemian aikana on huomattu, että aktiivinen sosiaalinen oppiminen ja merkitysten yhdessä rakentaminen omien ja ryhmän kokemusten päälle onnistuu ympäristöistä ja välineistä riippumatta. Tietenkin substanssin, aktivoivien menetelmien ja tekniikan yhteispeli vaatii oikeanlaista asennetta sekä kouluttajalta että opiskelijoilta. Mutta näin on aina ennenkin ollut uusien välineiden kohdalla. Hyvä kouluttaja osaa kuitenkin innostaa, rohkaista ja kannustaa käyttäen tarkoitukseen sopivimpia menetelmiä välineestä riippumatta.

Tieturin ammattitaitoiset kouluttajat luovat motivoivan ja innostavan oppimisympäristön niin luokka- kuin etäkoulutuksissa. Reaaliaikainen läsnäolo luokassa ja linjoilla avaa mahdollisuuden aidolle vuorovaikutukselle ja edistää siten oppimista.