Agile, Lean ja Scrum

Ketteryyden oppimisesta sen osaamiseen

Pentti Virtanen

Ketteryyden käyttöönotossa ja sen hyötyjen saavuttamisessa on olennaista, että organisaatioissa ketteryyden opit saadaan syvälliseen osaamiseen asti. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Scrum Allianssi käyttää Bloomin taksonomiaa [1,2] oppimisvaatimusten kuvaamiseen. Siinä osaaminen jaetaan kuuteen tasoon: tieto, ymmärrys, soveltaminen, analysointi, synteesi ja arviointi. Kuhunkin niistä liittyy joukko opettamiseen ja opitun sertifiointiin käytettäviä tapoja.

Tieto

Tietoa ovat käsitteet ja määritelmät, jotka oppija pystyy palauttamaan mieleensä. Mieleen palauttamista auttaa, jos asiat liittyvät aiemmin opittuun ja jos oppija jäsentää tiedon muistettavaan muotoon. Avainsanojen alkukirjaimista muodostetut sanat auttavat, samoin visualisoinnit kuten miellekartat (mindmap).

Muistaminen varmistetaan kertaamalla tiedot useaan kertaan. Äärimmilleen vietynä se tapahtuu seuraavasti. Aluksi luetaan Scrum-opas [3], sitten katsotaan Allianssin oppimisvideot [4]. Kurssilla kerrataan avainkäsitteet ennen syventävään sisältöön pureutumista. Kurssin jälkeen luetaan oma työkirja ja opas uudelleen ja tehdään harjoitustesti [5].   

Tiedon muistaminen soveltuu monivalintatestissä varmistettavaksi. Nimet, luvut ja avainsanat korostuvat kysymyksissä. Koska vaihtoehtojen pitää olla yksiselitteisesti oikein tai väärin kokeissa käytetään vakioitua oppisisältöä. Väärien vaihtoehtojen pitää olla järkeviä, jotta vastaaja ei menesty pelkästään eliminoimalla väärät vaihtoehdot. Jos vaihtoehdot ovat liian lähellä toisiaan, tulee testistä helposti vaikea asian osaavallekin vastaajalle, joka ei muista oppimateriaalin tarkkoja sanamuotoja.

Mielestäni monivalintakokeiden pitää olla helppoja, koska ne eivät kuitenkaan testaa opiskelijan kykyä käyttää opittua todellisissa työtilanteissa. Jos testi on vaikea, muuttuvat kurssit syventävistä työpajoista preppauskursseiksi, joissa panostetaan testikysymyksiin vastaamiseen. Kysymyksiä ei ole mahdollista salata, jos testin suorittajia on satojatuhansia. Helpon kokeen järjestämisessä ei tarvita kalliita järjestelyjä vilpin välttämiseksi. Kirjat saa pitää vastattaessa auki.

Ymmärrys

Oppija pystyy keskustelemaan asiasta, jonka hän ymmärtää. Hän ilmaisee sen omin sanoin ja esimerkein. Scrum perustuu monitaitoisiin (cross-functional) tiimeihin. Pelkkä käännös (poikki-toiminnallinen) tai oppaan sanojen toistaminen ei ole vielä ymmärtämistä, vaan oppijan pitää pystyä tunnistamaan ja luomaan esimerkkejä toiminnallisista organisaatioista, monitaitoisista organisaatioista ja niiden yhtäläisyyksistä ja eroista.

Tyypillinen opetusmuoto tällä tasolla on lyhyiden esitysten teko yksin, pareissa tai tiimeissä ja niiden esitteleminen toisille tiimeille sekä kysymykset ja vastaukset. Työpajat ovat vuorovaikutteisia myös etätoteutuksina, kun osallistujat keskittyvät niihin. Videokameroiden käyttöä suositellaan vahvasti,  mutta niitä ei vaadita, koska videoyhteyden laatua ei voida taata.

Ymmärryksen testaaminen monivalintakysymyksillä on haastavampaa kuin tiedon, koska tulkinnan varaa on enemmän. Voin esimerkiksi kuvata neljä erilaista organisaatiota ja kysyä, mikä niistä parhaiten vastaa Scrumin monitaitoista tiimiä. Tämä toimii kun kysymykset on testattu tuhansilla vastaajilla ja hyväksymisraja on sopivan matala.

Vaikeasti läpäistävä sertifiointiprosessi ei ole tae syvällisestä osaamisesta. Laajalla lähdeaineistolla, sekavilla kysymyksillä sekä tiukoilla ja muodollisilla läpäisyvaatimuksilla tehdään läpipääsystä vaikeaa myös asiansa osaaville ammattilaisille.

Avoimia kysymyksiä käyttäviä kokeita ei pystytä tarkastamaan automaattisesti. Sertifiointityöpajassa kouluttaja näkee ja kuulee oppijoiden vastaukset ja pystyy tarvittaessa ohjaamaan oppimista. Käytännössä tarvetta olla sertifioimatta aktiivisesti työpajaan osallistuneita oppilaita ei ole.

Soveltaminen

Tällä tasolla oppija pystyy soveltamaan teoriaa käytännön työtilanteeseen. Tyypillinen tapaus on esimerkkituotteen kehitysjonon kirjoittaminen ja hallinta.  Käytämme työpajoissa pitkiä, useassa osassa tehtäviä, läpi kurssin eteneviä harjoituksia. Tämä vastaa oppilaitoksissa käytettäviä harjoitustöitä. Erona on tiimin ja ohjaajan jatkuva läsnäolo. Tällä varmistetaan työn menestyksellinen läpivienti.  

Harjoitustöiden vaativuus kasvaa edettäessä peruskurssilta CSM:iin, CSPO:hon ja edelleen jatkokursseille. Esimerkiksi kehitysjonon hallinnan kurssilla harjoitustyön aihe on osallistujien valitsema.

Scrum Allianssi panostaa valmentamiseen. ScrumMastereiden lisäksi on olemassa suuri joukko ketteryyden valmentajia, jotka ovat valmiita auttamaan organisaatioiden työn kehittämisessä.

Analysointi

Retrospektiivi on Scrumin tapa analysoida omaa työtä. Se on luonnollinen osa Sprintti-simulaatioita. Tämän lisäksi etenkin jatkokursseilla on analysoivia harjoitustehtäviä.

ScrumMasterit oppivat analysointi- ja valmennustekniikoita, joita he voivat käyttää tiiminsä ja organisaationsa kehittämiseen.

Usein harjoituksen vastauksena on kuvaus systeemistä, jota tutkimme ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Koska oikeita vastauksia ei ole, ei oppimistakaan voi arvioida loppupäätelmän pohjalta vaan enemmänkin sen perusteella, millaisella ajatusprosessilla analysointi tehtiin.

Syntetisointi

Tiiminvetäjän ketterä johtaminen syntetisoi henkilöjohtamisen, valmennustekniikoiden ja Scrumin oppeja. Näiden lukuisat kombinaatiot ovat käytännössä ainutkertaisia.

Synteesitason osaamista harjoitellaan erityisesti jatkokursseilla, joiden harjoitustöiden aiheet ovat uusia, väljästi rajattuja ja haastavia.

Opinnäytetöiden sijaan korostamme työkokemusta oppimispolkuna. Kysymme, mitä uutta olet oppinut työurasi kussakin vaiheessa. 

Arviointi

Arviointi seuraa usein synteesiä. Tapaustutkimus (case study) on tyypillinen harjoitus kurssilla. Käytämme niitä heti peruskurssin jälkeen. Esimerkkinä arviointiharjoituksesta on eri ketteryyden skaalausmallien vertailu. Valitsemme johtamismallin omalle tuotekehityshankkeellemme ja puolustamme valintaamme väittelyssä toisen tiimin kanssa.

Haasteena tapaustutkimuksissa lyhytkursseilla on käytettävissä oleva aika. Tapauksen typistäminen harjoitukseksi häivyttää ongelman todellisen monimutkaisuuden. Sille etsitään yhtä oikeaa vastausta, vaikkei sellaisia ketterässä maailmankuvassa ole. Pitkiin kotitehtäviin ei ole totuttu. Aikapulaa ei ole valmennus/konsultointimaailmassa, jossa ratkomme omia todellisia ongelmiamme. Olisi kuitenkin hyvä oppia toisten kokemuksista vastaavissa tilanteissa.

Löydämme usein suuren määrän tapauksia ilman kriittistä analyysiä tai arviointia. Ne ovatkin enemmän markkinoinnissa käytettäviä referenssejä.

Keskustelu

Kriittinen ajattelu ja oppiminen ovat olennaisia osia menestymistä nopeasti muuttuvassa ja epäselvässä maailmassa. Se, miten ajattelen on tärkeämpää kuin se, mitä ajattelen. Työkalut, prosessit ja käytännöt vanhenevat nopeasti ja uusia tulee niiden tilalle.

Myös oppiminen muuttuu. Tietoa on helposti saatavilla ja useimmiten ymmärrettävässä muodossa. Kyvyt soveltaa, analysoida, yhdistellä ja arvioida opittua on se, mihin olemme menossa.

Tieturin koulutuksia:

Viitteet:

1. Oppimisvaatimukset 
2. Bloomin taksonomia
3. Scrum Opas
Opas suomeksi
4. Scrum oppimisvideot
5. Harjoitustesti

Tietoa kirjoittajasta:
Pentti Virtanen
Asiasanat: Ketteryys, osaaminen, oppiminen