Mission: Possible in Tieturi

Julkaistu 10.2.2020
Lukuaika noin 3 min
Elina

Takana useamman vuoden sairausjakso ja tarkoituksena löytää työkyvylle ja terveydentilalle soveltuva työkokeilupaikka. Toiveissa mukava, inspiroiva, haasteellinen ja motivoiva työ ja työyhteisö, joka antaa enemmän kuin ottaa sekä samalla mahdollistaa terveydentilasta huolehtimisen ja ylläpidon. Siinä lähtökohdat tarinalle eli paljon haastetta ja ”vaatimattomat” toiveet!

Normaali lokakuun tiistai, taivas on harmaa ja vettä tihuttaa. Listassa paikkoja, joita kontaktoida. Toisena listauksessa on Tieturi. Samanlaisia soittoja olin tehnyt jo kesästä saakka turhin tuloksin.

Tuumasta toimeen

Verkkosivuille siis etsimään numeroa, johon soittaa ja tiedustella, kenen kanssa asiasta voi keskustella. Puhelimeen vastaa iloinen naisääni. Esitän asiani ja saan tietooni sopivan henkilön sekä puhelinnumeron. Samalla kuulen, että johtaja olisi huonosti tavoitettavissa, mutta klo 11.30 – 12.00 voisi onnistaa. Kokeilen onneani samalta istumalta tuloksetta. Uusi soitto klo 11.45, jolloin puhelimen toisesta päästä kuuluu pirteä vastaus. Rutiinilla kerron tarinani sekä ehdotan saada lähettää sähköpostilla tarkemmat tiedot. Ajattelen, että tältä päivältä saa riittää kontaktoinnit, huomenna on uusi päivä. Kunnes reilun tunnin kuluttua sähköpostiin ilmestyy vastaus ja pyyntö tulla seuraavana päivänä tapaamiseen. Siitä se lähti, elämäni tähtitarina isolla T:llä.

Edessä olisi yli 10 vuoteen ensimmäinen työhaastatteluni. Ajatukset suoraan sanottuna kaaoksessa astun sisään Tieturin Kampukselle. Onpas kotoisaa ja viihtyisää, ihmiset tervehtivät hymyssä suin. Tänne minä haluan! Eikä siitä haastattelustakaan olisi tarvinnut stressata, se sujui vallan loistavasti!

Odottavan aika on tunnetusti pitkä, niin tässäkin tapauksessa. Jännittää, löytyisikö minulle sopivia työtehtäviä ja työkokeilupaikkaa. Ja sitten, parin viikon päästä haastattelusta sähköpostiini saapuu ilosanoma. Työkokeilu on mahdollinen ja voisi alkaa mahdollisimman pian.

Totuuden hetki

Se on perjantai ja työkokeilun ensimmäinen päivä edessä. Innostuneena siis kohti uusia haasteita ja lopputulemana pää pyörällä kaikista asioista. Viikonlopun aikana takaraivoon iskee ajatukset: onko minusta sittenkään tähän? Osaanko enää mitään?

Avokonttorissa nauru raikaa, päivät vierivät ja työ tekijäänsä opettaa. Haasteita ja erilaisia tehtäviä on riittänyt, mutta kaikesta on selvitty tähän saakka kunnialla. Vaikka kyllä välillä on usko meinannut loppua, etenkin omaan osaamiseen. Tiukoissa tilanteissa on käärittävät hihat ja ryhdyttävä hommiin. Ensiksi suosittelen kuitenkin lyhyttä sisäistä laulu- ja tanssihetkeä: Laita Haddaway soimaan, Laita Haddaway soimaan, Ja lupaan et flippaan, Ja lupaan et flippaan, Ja sit ku mä flippaan, Peto on irti!  Ja sen jälkeen petoa ei pidättele mikään!

Happy end

Nyt reilun kolmen kuukauden jälkeen tuntuu uskomattamalta, miten nopeasti aika on vierähtänyt! Ihan kuin olisin jo ”vanhempikin tekijä” Tieturilla, en siis vielä ”vanha” tekijä. Hyvin alkanut matka jatkuu, ei Joensuusta länteen vaan Viertolasta etelään työhönvalmennuksen parissa ainakin seuraavat kolme kuukautta. Ihanaa! Joskus on pitänyt nipistellä itseään ja todeta, että tämä on totisinta totta.  

Tämä matka on todistanut sen, että kaikki on mahdollista, kun vain jaksaa uskoa unelmiin ja itseensä. Monien pettymysten ja vaikeiden aikojen läpi on ollut uskomaton kokemus saada tutustua Tieturin rohkeisiin ihmisiin ja päästä osaksi hienoa yhteisöä, jossa sitoutumalla yhteiseen tekemiseen ja luottamalla tulevaisuuteen voimme saavuttaa tuloksellisia onnistumisia. 

Hienojen ihmisten panostuksen, auttamishalun ja tahdon ansiosta onnistumistarina on päässyt alkuun ja kuka tietää, mitä jatko-osassa tapahtuu. Se kuitenkin on varmaa, että se jatkuu onnellisten tähtien alla tai Elinan päivän myrskytuulien pauhatessa ulkona. 

Tietoa kirjoittajasta:

Elina Salaja

Asiasanat:

Tieturi Tiimityö Osaaminen Oppiminen