Etusivu Blogit Tekoäly IT-projektien tehostajana

Tekoäly IT-projektien tehostajana

Julkaistu 1.9.2023
Lukuaika noin 4 min

Tekoäly aiheiden ollessa pinnalla, olen seurannut sivusta, kuinka tekoäly on tuonut mukanaan uudenlaisen murroksen työelämään. Se ei ole vain muuttanut tapaamme tehdä asioita, vaan se on myös haastanut perinteiset ajattelutavat ja työskentelymallit. Tekoälyn avulla olemme siirtyneet aikakauteen, jossa koneet eivät vain suorita käskyjä, vaan ne voivat myös oppia, ennustaa ja jopa ymmärtää monimutkaisia prosesseja. Tietokirjailija Immo Salo kuvaa tekoälyä osuvasti: ”Tekoäly on aina avulias assistentti, eli käytännössä 20 € kuukausipalkkaa nauttiva, 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivää viikossa työskentelevä, lomaton ja aina innokas assistentti, valmiina auttamaan aiheessa kuin aiheessa.”

Projektin läpimenoaika ennätyslukemiin

Kun mietin työn tehokkuutta, olen alkanut ymmärtää tekoälyn todellisen potentiaalin. Työkalut, jotka voivat kiihdyttää prosesseja nopeuttamalla projektien ideointi vaiheita, vähentää inhimillisiä virheitä automatisoidulla oikolukemisella ja tehdä työstämme entistä mielekkäämpää vapauttamalla meitä itseään toistavista manuaalisista töistä, alkavat muuttamaan tapaamme ajatella ja työskennellä. Käyttämällä uusimpia työvälineitä, kuten ChatGPT:tä ja tai koodaajan apuvälineitä Github Copilotia ja AWS CodeWhispereriä, saadaan IT-projektin läpimenoaika vaatimusmäärittelyistä tuotantoon vientiin ennätyslukemiin.

Mutta kuten myös Salo muistuttaa: ”Tekoäly ei tee itsenäisesti vielä töitä hyvin, vaan vaatii ihmisen, joka esittää ohjaavia tai tarkentavia kysymyksiä, antaa palautetta ja sitten päättää, missä ja miten niitä vastauksia käyttää.” Tämä korostaa hyvin ihmisen ja tekoälyn yhteistyön merkitystä.

Tekoäly tiimien välisenä tulkkina

Kommunikaation osalta olen huomannut, että monet haasteet johtuvat väärinkäsityksistä ja kommunikaation puutteista. Tekoäly voi auttaa meitä tässä. Se voi toimia tulkkina esimerkiksi teknisen tiimin sekä liiketoiminnan välillä, auttaen meitä ymmärtämään ja tulkitsemaan toisiamme paremmin sekä vähentämään väärinkäsityksiä. Tekoälyn avulla pystymme puhumaan samaa kieltä, riippumatta kunkin osapuolen teknisestä tai luovasta osaamisesta ja voimme pyytää tekoälyä muokkaamaan tekstiä helpommin luettavaksi. Tämä on erityisen tärkeää monimutkaisissa projekteissa, joissa on monia osapuolia ja paljon liikkuvia osia.

Teoria ja käytäntö ovat aina olleet kaksi erillistä maailmaa. Olen osallistunut moniin koulutuksiin, mutta usein olen jäänyt miettimään, miten sovellan oppimaani käytäntöön. Tekoälyn avulla voimme kuitenkin yhdistää nämä kaksi maailmaa. Se antaa meille työkalut ja menetelmät, joita tarvitsemme tehdäksemme työmme paremmin ja tehokkaammin.

Voiko tekoälyä käyttää johtamisessa?

Tekoäly voi auttaa johtamisen päätöksenteossa, mutta se ei saa syrjäyttää inhimillistä harkintaa. On tärkeää miettiä tekoälyn roolia johtamis- ja esimiestehtävissä. Tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia vastuulliseen johtamiseen, mutta sen hyödyntäminen vaatii huolellista suunnittelua, eettisten näkökulmien huomioimista ja jatkuvaa arviointia.

Johdon työnohjaaja ja johtamisen sekä vuorovaikutuksen asiantuntija Hermanni Harju painottaa tekoälyn suurta merkitystä myös johtamisessa:

“Tekoäly on ChatGPT:n myötä valtavassa nosteessa ja monen alan asiantuntija on löytänyt sen hyödyt. Johtajat ja esihenkilöt saattavat ajatella, ettei ilmiö kosketa ihmisläheistä johtamistyötä, mutta siihen ei kannata tuudittautua.”

Harju on vakuuttunut siitä, että tekoäly ei ole vain hetkellinen trendi, vaan se edustaa pysyvää muutosta:

“Tekoäly tarjoaa ihmisten johtajille erittäin monipuolisen ja hyödyllisen sparraajan ja assistentin, joka kannattaa ottaa haltuun, sillä kyseessä ei ole ohitse menevä trendi! Älykkäästi hyödynnettynä tekoäly on johtajalle kumppani, joka tarjoaa tukea johtajana kehittymiseen ja vaihtoehtoja haastaviin johtamistilanteisiin ja päätöksentekoon.”

Tekoäly ei ole uhka, vaan mahdollisuus

Lopuksi, kun mietin tekoälyn roolia työssäni, näen sen syvällisenä mahdollisuutena. Se ei ole vain teknologia, vaan se on myös osa työskentelykulttuuria. Vielä nämä ChatGPT:n kaltaiset generatiiviset tekoälytyökalut eivät suoraan korvaa ketään ja Immo Salon mainitsema termi “aina avulias assistentti” onkin mielestäni yksi parhaista tavoista kuvata niiden tämänhetkistä paikkaa työelämässä. Toimimalla yhdessä tekoälyn kanssa voimme saada aikaan huomattavia parannuksia omaan tekemiseemme. Se haastaa meidät ajattelemaan uudella tavalla ja näkemään mahdollisuuksia siellä, missä aiemmin näimme vain esteitä.

Jos emme ota askelta eteenpäin ja omaksu näitä tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia, riskinä on, että emme pysy mukana tässä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Tehokkuus, innovaatio ja kilpailukyky ovat kaikki sidoksissa kykyymme hyödyntää ja ymmärtää tekoälyä. Uteliaisuus tekoälyä kohtaan on siis kaikkia hyödyntävä ominaisuus.