Kokeilimme ketteryyttä, ei toiminut – miksi?
Ketteryys on kykyä sopeutua ja reagoida nopeasti sekä asianmukaisesti ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Niitä tulee usein nopealla tahdilla myös organisaation ulkopuolelta, ja ne määrittävät vahvasti tarvittavaa tekemistä. Ketteryydestä puhutaan nykyisin jopa kyllästymiseen saakka, ja useasti kuulee sanottavan, että ”kokeilimme sitä, mutta ei se toiminut meillä”. Mistä tämä juontaa juurensa? Miksi ketteryys ei toiminut organisaatiossanne?
Aidosti ketterä toiminta vaatii toimiakseen kulttuurin muutosta. Ketteryydestä ei voi poimia yksittäisiä osia kokeiltavaksi vaan siinä on kyse kokonaisvaltaisesta toimintakulttuurin muutoksesta. Ei-toimi-meillä-ketteryyskokeiluissa on usein kyse siitä, että on lähdetty kokeilemaan jotakin ketteryyden viitekehystä, esimerkiksi Scrumia, mutta huomattu että sen säännöt eivät olekaan yhteneväiset yrityksen olemassa olevien omien prosessien kanssa. Tällöin viitekehyksen sääntöjä on alettu mukauttaa oman organisaationtoimintamallin mukaisiksi tai vain liimattu ketteryyden käsitteistöä nykyisen toiminnan päälle muuttamatta alla olevia rakenteita ja rutiineja. Siitä syntyy ristiriita ja ajatus, etteivät ketterät menetelmät sovi organisaatiomme. Kyse on kuitenkin siitä, että yritetään pelata koripalloa lentopallon säännöillä. Voiko se toimia?
Tyypillisesti ketterä kehitys tapahtuu iteraatioilla, joiden aikana tarkennetaan tuotekehityksen tarpeita samalla kun rakennetaan itse tuotetta. Iteraatioiden tehtävänä on toimia palaute- ja oppimissilmukoina, joiden avulla ohjataan jatkokehityksen suuntaa. Ketterä menetelmä siis poikkeaa perinteisestä vesiputousmallista, jossa tehdään tarkkoja etukäteissuunnitelmia. Jos ketteryyden ydintä ei ymmärretä, ei toiminta ole ketterää sen terminologian käytöstä huolimatta.
Ketteryys haastaa muuttamaan totutut ajatusmallit. Mukautuvaa tuotekehitystä ohjataan tavoitteiden kautta tiettyjen sovittujen reunaehtojen puitteissa (esimerkiksi budjetti ja aikataulu). Muutosten, riskien ja riippuvuuksien hallinta kuuluu osaksi jokapäiväistä tekemistä perinteisten raskaiden hallintamekanismien sijaan. Ketterät käytännöt mahdollistavat toimivien osakokonaisuuksien toimittamisen jo aikaisessa vaiheessa, ja tietyllä rytmillä toistuvasti, vaikka lopputulos olisi vielä avoin.
Ketteryys ei siis vaadi jonkin tietyn viitekehyksen, kuten Scrumin, käyttöä – eikä vastaavasti Scrumin käyttö vielä tee toiminnasta ketterää. Ketteryys on kykyä vastata muutoksiin sekä samalla tuottaa jatkuvasti arvoa asiakkaalle. Sen perusteena on tietty arvomaailma ja periaatteet, eikä aitoa ketteryyttä synny ilman niiden ymmärtämistä ja noudattamista.
Koulutusta ketteryyteen
- Ketterä määrittely
- Tiiminvetäjän ketterä johtajuus
- Fiksumpaa työskentelyä ketteryydellä
- Ketterä projekti – agile projektijohtaminen
- Scrum perusteet
- Scrum Master I (SM I)
- Product owner I (PO I)
- Kaikki ketteryyskoulutukset
Anssi Rusanen
Senior Consultant